Tapahtumien muistiot

<< Palaa
09

Suomen maaperä

Puhtaat vesistöt ovat Suomelle arvokas asia.  Järvien pinta-ala voisi jonkin verran lisääntyä patoaltaiden kautta. Tuolloin saataisiin lisää saasteetonta

  1. vesienergiaa. Milloinkahan juomaveden vienti Lapista tai vaikkapa Näsijärven selältä saa todellista vauhtia?Peltoala voi vähitellen hitaasti pienentyä, teiden ja rakennusten vaatima maa-ala jonkin verran kasvaa.

  2. Metsämaan käyttö

  3. Koko metsämaan pinta-alasta on metsätalouden tehokkaassa käytössä noin  kolme neljäsosaa eli 20,3 miljoonaa hehtaaria. Asetelmassa kiinnittää huomiota kitumaan, kasvu alle 1 m3 hehtaarilla, suuri määrä. Kyseessä on etenkin ylänköjen ja kalliolakien kituvat puustot. Niiden ja mystillisten joutomaiden hoitaminen on merkittävä haaste. Suojeltuja maita, kuten kansallispuistoja on maassamme jo 13 prosenttia metsäalasta. Ammattimiesten mielestä tämän tulisi jo riittää. Kuitenkin esim. kansallispuistoja edelleen lisätään ja laajennetaan.

    Puuston kasvutekijöitä

  4. Asetelmassa käsitellään eräiden metsänhoitotöiden ja hakkuiden työmääriä vuonna 2018 sekä arvioidaan mahdollisia ja ainakin osittain vaadittaviakin työsuorituksia. Keskeinen merkitys on taimistojen varhaisella perkaus- ja harvennustyöllä. Nuorten metsien ensiharvennus on myöskin tärkeää suotaa ajallaan. Myöhemmät harvennukset vaativat niin ikään tarkkaa huolen-pitoa ja suorittamista. Kunkin metsäkuvion kasvutuoton kannalta niiden suoritustapa on erittäin tärkeä asia. Lannoituksella voidaan merkittävästi parantaa esim. varttuvien keski-ikäisten kangasmetsien puun kasvua. Uusia metsitysalueita on mahdollista saada tavallaan hylättyjen aukkojen, peltojen ja laidunmaiden kautta. Suuri tehtävä on saattaa ns. joutomaat, noin 400 000 hehtaaria metsän kasvun piiriin ainakin kolmasosaltaan jo lähivuosina. Kitumaista huomattava osa on esim. ylänköjen kalliomaita, mutta osa ainakin rinnemaista voitaneen  esim. lannoituksen avulla parantaa kasvullisiksi metsämaiksi, joissa kasvu olisi kitumaan rajatuoton ( 1 m3/ha ) yläpuolella. Ilmaston lämpenemisen vaikutus on kasvua lisäävä, mutta määrä on vain arvioitavissa. Lämpiäminen lisännee kuitenkin ”uusien” lehtipuiden määrää.

    Puuston kokonaispoistumat

  5. Metsien kasvun luonnonpoistuma voinee jonkin verran vähentyä ja olla hallittavissa. Puun käyttö energiaksi lämpölaitoksilla tullee huomattavasti kasvamaan. Rajanveto teollisuuden ainespuun välillä ja työvoimakysymys asettavat kuitenkin energiapuun lisäämille ylärajan, joka vaivoin voi ylittää 12 miljoonaa m3 vuodessa. Teollisuuden puun käyttö tulee kasvamaan tasolta 69,2 milj.m3 vuonna 2018 tasolle noin 80 milj.m3 vuonna 2030, eli noin 14%.

    Kun lasketaan mukaan tuontipuu, tulisi metsäteollisuuden puun kokonaiskäyttö vastaavasti nousemaan vuoden 2018 toteutuneesta määrästä 80,3 milj.m3 vuonna 2030 tasolle 93 milj.m3 vuodessa.

    Päätelmiä

  • Poistuma vuonna 201893,7milj.m3 eli 87 % kasvusta
  • Poistuma vuonna 2030 105,5 milj.m3 eli 95 % kasvusta
  • Teollisuuden puunkäyttö vuonna 2018 69,2 milj.m3
  • Teollisuuden puunkäyttö vuonna 2030 80,0 milj.m3, kasvua 14 %
  • Teollisuuden tuontipuu vuonna 2018 11,1 milj.m3, 13,0 milj.m3 vuonna  2030 ( J.J.)   Näillä edellytyksillä olisi mahdollista toteuttaa suunnitellut metsäteollisuuden laajennukset. Rajoituksena voisivat olla myös yhteiskunnan toimet, työvoimapula ja puun saaminen kaupaksi metsästä. Puuvarasto kuitenkin kasvaisi ja voisi olla vuonna 2030 jo noin 2,7mrdm3.
  • Suomen metsät ovat 26 milj. ha, puusto 2 475 milj.m3, 94,5 m3/ha, 122 m3/kasv.
  • Maailman metsät 3 999 milj. ha, puusto 530508 milj.m3, 133 m3/ha
  • Suomen metsien pinta-ala on noin 7 promillea pinta-alasta ja noin 5 promillea kuutiomäärästä.


Juhani meni myös laulun puolelle

 

Kalevi Nikkilä otti vastaan onnittelut ja syntymäpäiväkukan Sadanpäämieheltä.